HERRA HUOLETON .

Herra Huoleton istui huolettoman näköisenä keinutuolissaan. Hän joi kahvia kupista jossa ei ollut lainkaan korvaa. Kuppi tyhjeni,ja hän mietti mille alkaisi .

Herra Huolettoman asu oli aika huolimattoman näköinen. Hän vihelteli itsekseen ,eivätkä mitkään huolet painaneet Herra Huolettoman ajatuksia.Tosin hän oli hiukan huolissaan,sataako ulkona vettä?

Herra Huolettoman huoneessa oli kaikki asiat sekaisin.Roskia oli lattialla röykkiöittäin.Tiskipöytä pursui pesemättömiä astioita. Hämähäkin seittejä riippui seinissä ja katossa,ikkunat oli niin likaiset ,että hädintuskin muutama päivänsäde uskaltautui porautumaan sisälle.

Herra Huoleton ei oikeastaan ollut vielä vanha.Hän ei ollut vielä viittäkymmentä täyttänyt. Herra Huoleton näytti kuitenkin kuusikymmentä vuotta täyttäneeltä.Hänellä oli ,päälaella suuri kalju alue.

Herra Huoleton ajatteli ,että pitäisihän se postikin noutaa,mutta huoleton kun oli ,ei ottanut siitä niin kovin suurta huolta.

Postilaatikko oli pienen kävelymatkan etäisyydellä.

Kauan hän siinä pohti ,kannattaisiko hänen lähteä paitasillaan vai laittaisiko takin päällensä.

Herra Huoleton pisti kuitenkin kumisaappaat jalkaansa,ja etsi sitten takkia? Mutta takki oli varmaan unhoittunut johonkin, koska sitä ei mistään löytynyt.

 

Herra Huoleton kaappasi sängynpeitteen hartiolleen .Hän ajatteli:-Hällä väliä kunhan ei palele!

Herra Huoleton avasi ulko-oven ja kurkisti millainen sää on ulkona.Oli pilvinen päivä,mutta ei satanut.

Herra Huoleton lähti,sängynpeite harteillaan,marssimaan postilaatikolle.

Herra Huoleton viskasi huolettomasti, käteensä jääneen ,kahvikupin nurmikolle.Hällä väliä, ajatteli hän,kylläpä sen joku tuolta korjaa pois.

Herra Huoleton oli jo aivan lähellä postilaatikkoa,kun naapurissa asuva vitsi-Ville,käveli häntä vastaan .Kaikki sanoivat häntä vitsi-Villeksi ,koska hän oli niin vitsikäs puheissaan.

Vitsi-Ville heilautti kättänsä ja sanoi:

-Onkos se Huoleton ruvennut sängyksi kun on peittokin jo päälle levitetty?

-Hällä väliä, sanoi HH,ei tässä kehtaa ruveta liikaa huolehtimaan,tulee vain harmaita hiuksia.

-Jospa ne paremminkin harvenee,kun ikää tulee lisää,sanoi vitsi-Ville.

-Hällä väliä.....Mutta parta tihenee,sanoi HH,ootko sinä Ville nähny yhtään miestä jolla on kalju leuka?

-No ,oikiassapa taijjat olla,mutta miten luulet joko se kohta rupeaa satelemaan,saishan tuo jo kevät ruveta noeta kinoksia laskemaan, maaliskuu jo viimesellä puoliskolla eikä vielä ole juuri vettä irti saanu.

Se tulleeki kiire kun ruvetaan kessää tekemään,suunnitteli Ville.

-Hällä väliä...Mutta ei se vesisajekkaa oo mukavaa ,vaekka sehän se kinoksia sulattaa,tuumailiHH.

Vitsi-Villekin katsoi postilaatikkoonsa.Siellä oli kaksi laskua ja lehti.Ville käänteli laskuja käsissään ja vitsaili Huolettomalle:

-Kyllä se eläkelläisenkin elämä olisi helppoa kun ei olisi missään kirjoilla.Mutta saateri kun joka päivä on joku vailla ,vähistä rahoista. Millä ne monen satasen laskut maksaa parin tonnin eläkkeellä? Ottasivat noilta joilla on komiat autot ja talot kuin linnat,puhisi Ville eikä ollut ollenkaan vitsikäs.

-Hällä väliä....Mutta tosi on telekkarilupaki maksaa jo niin ,että eikö tuo joutane koko toosa kaatopaikalle.Ohojelmatkii on niin menny huonoksi ,että ei niitä selevinpäen katsele.

- Sannoetpa naolan kantaan. Mullahi meni illalla kaksi kossupullua tyhyjäksi. Lopussa näötti se elokuva jo aevan haoskalta, heh heh, hekotteli Vitsi-Ville.

- Hällä väliä...siitä viinastakkaa. Millä se pieneläkelläenen putelin saes?Ihmetteli Herra Huoleton.

-Vaen minä sitä oon semmosta mielipuolta, alkoi Vitsi-Ville, jotta valtijon pittäsi antaa kaekille eläkelläesille, vähintäänni konijakkipullo viikossa, terveös tarkotuksessa. Pyssyisi saeraalat tyhyjänä ja lääkärit työttömänä.

-Hällä väliä....mutta minun sitä pittää lähtijä kämppään.Tuntuu että kylymä rupejaa nakkelemmaan.

Sanoi Herra Huoleton ja alkoi lehti kainalossa tallustella kotiaan kohti.