OLI KONSTA KILPIKONNA

Oli Konsta Kilpikonna

usein mielellä pahalla,

kun ei koivet kopsuttele,

jalat vikkelät vilise.

Hidasta on matkanteko,

kovin verkkaista vaellus.

 

Kyllä harmitti hitaus

nolostutti vauhdin puute.

Päätä ei nopeus pakota,

hirvitä ei vauhdinhurma.

 

Kyynel silmähän kihosi

nosti harmi kyyneleitä

ohi toiset kun menivät

ivas Konstan kankeutta,

kaikki nauroivät hänelle

verkkaisesti kulkevalle.

 

Pieni Konsta Kilpikonna

vaikka parhaansa yritti,

eipä saanut sutjakammin

liikkumahan jalkojansa.

kilpi mieltäkin kiristi

kova kuori kiukututti.

 

Mutta kaikilla kamuilla

omat harmit haitalliset,

jokaisella on jotakin,

vaivaa taikka kärsimystä.

Täytyy tyytyä osaansa,

olla niinkuin luonto tahtoi,

olla se mikä pitääkin,

täyttää paikka parhaimasti.