- Mitteepän tuota mahtoo kuuluva?

- Voe veikkoste! Sitähän kuuluu ja välliin näkkyyhi!

- No, mittee seon kuullunna? Minnoo kuullu ku linnun laolelluu.

- Ohan tuossa siinähhii yhelle miehelle.

- Ompa tuossa ollunna naesijakkii!

- Elä ny hullujas huasta! Kuka eläväenehä sinunnii lähelle tuppovvaa?

- Aena seon joku niinnii ihteesä suuttunna. Ja pimijässä kelepovvaa kun viärä seteli.

- Mistäpä sulla niitä setelirahoja lienöö? Ou ko tuulen huuhtoma perse.

- Kah, ohan tuossa siinähhii ihan piisalle asti. Sulla maha olla sitävertaa?

- Olpa mitä ol, vuan lujjoo männöö, ettei meinaa perässä pyssyy!

- Mitteepä matat takkoo ajooo? Eilistä päevee?

- Naesten perräähän tässä pittee koettoo rientee. Muija näjet sen män uamusella aotolla kylille ja jätti keona minut jalakamieheksi.

- Sepä männöö jok männöö. Mittee sie vouhkat sen perrään.

- Seon kato pahemman kiertämistä. Jos juntturoe liikoo piäsöö kuulemmaan naespuhujaa ja sillon on leikki kaakana.

- Nyhän minä taijjuun! Pistähän koepiin vaohtii niin ehit perille. Se suottaa iskee vielä palluumatkannii apostolinkyytiksi.

-O-

-