VILUTTAA

Kylymä on tuuli ja märijät vaatteet
mieleen jo tullee kuoleman aatteet
leuvvat kylymästä loukkua laukkaa
voihan pienoesta Virsu raukkaa
sinisenä aivan ovat jo huulet
puissa huokailee kylmät tuulet.

Lähdemme kulkemaan pitkin rantaa
jos liikkuminen hiukan apua antaa
Ranta kaartaa oikeelle koko ajan
sitten näemme rannalla kalamajan
sinne työnnymme juoksujalkaa
elämä jälleen hymyillä alkaa.

-Ohan tuo mökki kuivaa puuta
ei siinä tarvitte mittää muuta
kun pistää kammiinaan tuolinjalakaa
siitä se vaatteijen kuivaus alakaa.

Säpäleiksi pistetään pöytä ja penkit
tarpeentullen vielä kaapit ja senkit
kuka tässä tahallaan alakaa kuoleen
lisäksi täytyy sapuskaa löytää suoleen

Mutta mistäs tuli, voi jumankauta
tässä ei rukous nyt paljon auta.
Josko Virsulla oisi ratkaisu pulmaan
mie päätäni iskin kaapin kulmaan.