MINÄ TAHTOISIN......


Minä tahtosin olla sinulle,
tuo kukka mi tuoksuja antaa.
Tai ilmassa leijuva perhonen,
jota siivet jo jaksaa kantaa.
Olisin sulle aamuinen kaste, maa
joka jalkojas hellästi kostuttaa.

Minä tahtoisin olla sinulle,
lintu taivaalla liitäväinen.
Tai kesäinen tuuli hentoinen,
Sinun poskia hyväileväinen.
Iloiten sinun helmaasi heilutan,
helman allekkin varoen kurkistan.

Minä tahtoisin olla sinulle,
järven rannassa koivupuu.
Sen varjosta rauhaa löytäisit,
siellä murheesi unohtuu.
Oksin vahvoin suojaisin lepoas niin,
annan viileyttä kesän helteisiin.

Minä tahtoisin olla Sinulle,
ratsu uljas vailla vertaa,
Minut rajuun ravihin valjastat,
päivittäin, vielä monta kertaa.
Sinut veisin lopulta kauaksi pois,
jossa vain me kaksi, ei muita ois.

Minä tahtoisin olla Sinulle,
enkeli joka teitäsi suojaa.
Sinut teille varmoille ohjaisin,
varoa voisit turmantuojaa.
Öisin suojaisin untasi varjellen,
karkottaisin häiriön jokaisen.

Vaikka kaikki tuo on satua vaan,
olen kuitenkin ystävä varmaan?
Joka aina sun mukana kulkeepi,
ehkä kirkastaa arjen harmaan.
Se riittääpi sinulle, eikö niin,
että aina ystävät oltaisiin!