ILONPÄEVIJÄ

Voe kun vielä ilonpäeviä saan
en muretimaan jouva ollenkaan
kun riemusta repijää rinta aevan
ilo poesti rinnasta tuskan ja vaevan

Minä huuvan suuresti maailimalle
ja hehkutan riemuva kaekkijalle
on komijaa kun ilonen olla saa
ei murheita muista ollenkaa

Miksi surua kantaisin rinnassain
kun iloa paljon kokea sain
nyt iloisin mielin etteen päen
voen jatkaa ommaa polkuva näen.

Mitä siitä jos paekkoja vaemaltaa,
aena välilläkuitenki helepottaa,
kesä eessä ja siitä nauttia voi,
joka aamu lintusten laolu soi.