SAMMAKKONA
 
Minä tunsin kummia elkeitä,
ne olivat suoria selkeitä,
noita sammakosi minut lumosi,
ja ihmisolemukseni kumosi,

Voi nythän tapahtui kummia
oli pilvet taivaalla tummia
Kurki sammakon nokkaansa sieppasi
mutta kuitenkin turhaan nielaisi
Persu nääs otti sammakon lakkariin
kenties halusi viedä sen makkariin.

Kurki suuria siipiä levitti
ja  Virsun äänellä selitti
- Jospa kuitenkin se säästetään
mutta lumous miten särjetään,
että entinen olemus saataisiin
ja ihmisiä taas oltaisiin.

Persu kurjen selkään hyppäsi
ja vaihteen silmään nyppäsi
kurki nousi ylös korkeuksiin
nyt lämpimiin maihin tultaisiin
jossa lumous ilkeä haihtuu pois
se kovasti tärkeää meille ois.