SALAINEN PUUTARHA


Haluvaesin sun sallaeseen puutarhaan,
tulla poemimaan ruusuja noeta,
Valakosija, punaruusujakin,
sekä kimpun neilikoeta.
Kukat sulle ne antaa tahtoesin,
rakkauvella ne kimpuksi sitosin.

Tuota kimppua voesimme ihhaella
elokuisena kuutamoyönä.
Ja lissääki voesimme poemia,
sinun uumalle kukkaesvyönä.
Sinut kukkiin hukuttaa tahtoesin,
yhä enemmän sinua rakastaesin.

Voe kun minä pääsisin puutarhaan,
hoevaeleisin sen jokkaesta kukkaa.
Ja hellin käsin minä silittäesin,
puutarhan viherijää nurmennukkaa.
Sillon vasta viimmenki tajuvaesin,
että vaen yksin sinulle kuuluisin.