HESSU KOSII


Aamusella ihmettelin, mikä Hessun on
mies on niinkuin pistoksissa, aivan neuvoton
Hiljaisena vilkuileepi väliin minuun päin,
jotakin on mielessään, mä ajattelin näin.

Kahvit kun on juotu Hessu eteeni polvistuu,
kaljullaan hikipisaroita, viivana on suu.
Mä hiukan häntä rohkaisen: - No, mikä sinulla?
Hän kakistellen sanoo:- Asiaa on minulla.

Hän taskustana kaivaa hienon korurasian,
ja kalpeinhuulin kuiskaapi, mulle sen asian.
- Oi tuletko sä vaimokseni, sitä tahdon niin,
mä haluaisin johdatella sinut taivaisiin.

Nyt Hessu saapi kertoa, mitenkä vastasin,
ja paineita niin valtavia Hessulle lastasin.
Ei helppoa oon milloinkaa kosintatilanne,
toivon ettei vastaus suhtetta pilanne?