TONTTU RIEHAKAS
(Säv: Rosvo-Roope)

 Jos saesin lasin lögiä niin voesin kertova
sen kaameen rakkaostarinan jolla ei vertova
seon laolu Joulutontusta Riehakas nimeltään,
joka kaekki paekat särki missä joutu kiertämään.

Riehakas oli lihava ja ruma naamaltaan,
ei tyttötontut tykänneet siitä laesinkaan
Siksipä Riehakkaalla ussein repi nupista,
ja lohtua ja vaohtija se haki kupista.

Kerranki oli yrittäny päästä saatille,
sen Ihanaesen tonttutytön kanssa raatille,
Vaen Ihanaenen nahkat anto ensi pelille,
se naoreskellen kerto siitä tonttu Helille.

Riehakas tuosta heti veti perseet olalle,
kun riijuuasijat ne män heikolle tolalle,
Ja kännipäessään Riehakas Pubissa metelöe,
vittuili ensin Viekkaalle ja sitte turpiin löe.

Ei tämä etes riittänyt hän meni Tonttulaan,
hän suorat sanat Pukillekkin sanoi tosijaan,
haestatteluhan tuollanen kyrsäsi Pukkia,
Muori vaen aevan raohassa pyöritti rukkia.

Riehakkaan kanssa Pukilla tulikin meteli
hän Riehakasta avokämmenellä veteli,
Riehakas armoo aneli mut Pukki hälle huus,
Sä musta lammas Tonttulan, korjaile siitä luus.

Näin Riehakas sae palkkansa ja on nyt Hesassa,
näät kasvon piirteet Touhukkaasta Soenin Timpassa,
kuin Joulupukki luppaa hän seittemää taevasta,
sen sallaa, että peräsin puuttuupi laevasta.