höpättää töllö tussa takana, nimittäin kovakin myrsky. Ans kattoo ny mihin asti se rietaotuu. Luntahan tuo jo satelee, tulleeko tuuli sitte myöhemmin.

Vaekka kuinka pijättellee niin meinaa mennä luijaa. Suakel ei meinova hattu piässä pyssyy. Tuo hattu on noen kuvvaannollinen pääkappale, eihän mulla etes hattuva oo, lippis ja pipo, se pipokaa ei oo kiristävvää mallija.

Kun luijaa mennee niin sitä joutuu olleen jaakona ettei putua kärryiltä. Tae reki kae se pittää kunnostaa kun tullee vitikeli. Tietenki jos lähtis merille?

Sielläki tulle pulumija. Sattuu putuaan venneestä, niin kuin enolle kävi. Sillon sitä on kusessa. Meikällä kun ei perse kestä merivettä. Siinä äkkijä voe valahtaa ojasta allikkoon vaen miten se vanaha mies tuumasi?

Niin, missähän sitä oltiin menossa, vae jokohan oli palluumatka? Sekottu suunnat. Pitäsikö sitä kysyä?

Kysyvä ei tieltä eksy, muistelen semmostakin kuulleeni. Siispä pittää kysyä: Mihin olen menossa tae mistä tulossa. Ottasin vinkistä vaarin , vaekka hyvinsäelyny muori oesi palijoki mukavampi. -O-