BLONDIN KAA LEVILLÄ.

Sattui minulle sauma niin suurenmoinen,
siitä teille nyt kertoilla hiukan voinen.
Vain harvalla ovat nämä tuurit moiset,
meikkä tekee, mistä vain puhuvat toiset.

Blondi minulle kännyyn kilauttaa:
-Josko sinusta lomalle seuraa saa?
Mersun nokka jo onkin Leville päin,
kyytiin nappaan sinut, ohimennessäin.

- Mikäs siinä se minulle passaa niin,
vaikka maailman ääriin mentäisiin.
Pistä vain Mesen kone hyrräämään,
eihän lomille saa mennä yksinään.

Niin Leville yhdessä ajeltiin,
sinne jylhiin tunturimaisemiin.
Blondi juttua praatasi tietenkin.
sujuvasti häntä mä kuuntelin.

Tultiin Leville tietysti aikoinaan,
matkan pituus ei tuntunut ollenkaan
loistomökkiin tavarat kannettiin,
irtohuulien lennellä annettiin.

Siitä sitten lähdimme etsimään,
paikkaa missä voi ravita itseään,
ruoka maistui, viiniä ryypättiin,
tultiin kohta pikkuisen juovuksiin.

Blondi oli niin kaunis jo huomasin sen
kiinnostui siitä Aslakki jokainen,
aivan jonossa tulivat pokkaamaan,
Blondia näin tahtoen rokkaamaan.

Sehän ei käynyt pirtaani ollenkaan,
että nainen minulta vallataan,
muutaman kerran nyrkkiä heilautin,
pakoon Aslakit helpolla karkoitin.

Siskonpetissä kiltisti nukuttiin,
lomariehaa aamulla jatkettiin,
viikko kului hyvin ilman suksia,
kahvin juontiin käytettiin kuksia.

Paluumatkalla olo on haikeaa,
ystävästä ero on vaikeaa,
mutta tullenee talvia toisia,
jolloin saapi taas Levillä koisia.