SEPÄ VIKKE-VILLAKOIRA

Villakoira sängyn alla
oli mielellä hyvällä,
kun ei harja saanut kiinni,
imurin tela kelannut
sinne pussiin passaittanut,
pölyn joukkohon peräti.

Piileskeli villakoira,
sängynjalkojen takana,
pakeni, kun huiski harja,
pimeän pihan perälle,
katso sieltä kauhistellen,
turmako turkasen lähellä.

Kerran Vikke-villakoira,
oli nukkunut nolosti,
kärsä saapui kummallinen,
Viken putkehen imaisi,
nyt ei juokse villakoirat,
pölypallerot pahimmat.