UTUMAAHAN !

Jossain metsien takana
Utumaa niin kummallinen,
siellä käydä saa jokainen
unenaikaan viivähdellä.
Pitää päiväksi palata,
omaan sänkyyn saapuella.

Utumaahan kun menevät
lapset kaikki iltasella,
uni johdattaa jokaisen
Utumaahan pehmoisehen,
jossa lapsella hyvästi
unenaika vierähtääpi.

Siellä hallitsee kuningas,
istuu valtaistuimella,
kera puolison korean,
siron, kauniin, onnellisen.
On myös prinsessa Sinikka
nuori tyttö lettipäinen.

Utumaassa on monesti
sumu pehmyt, untuvainen.
Et siellä itseäs satuta,
loukkaa pientä varvastasi.
Hoivaa Sinikka sinua,
antaa hetken onnellisen.