OLI KONSTA KILPIKONNA

Oli Konsta Kilpikonna
usein mielellä pahalla,
kun ei koivet kopsuttele,
jalat vikkelät vilise.
Hidasta on matkanteko,
kovin verkkaista vaellus.

Kyllä harmitti hitaus
nolostutti vauhdin puute.
Päätä ei nopeus pakota,
hirvitä ei vauhdinhurma.

Kyynel silmähän kihosi
nosti harmi kyyneleitä
ohi toiset kun menivät
ivas Konstan kankeutta,
kaikki nauroivät hänelle
verkkaisesti kulkevalle.

Pieni Konsta Kilpikonna
vaikka parhaansa yritti,
eipä saanut sutjakammin
liikkumahan jalkojansa.
kilpi mieltäkin kiristi
kova kuori kiukututti.

Mutta kaikilla kamuilla
omat harmit haitalliset,
jokaisella on jotakin,
vaivaa taikka kärsimystä.

Täytyy tyytyä osaansa,
olla niinkuin luonto tahtoi,
olla se mikä pitääkin,
täyttää paikka parhaimasti.