vaekka tosin virtuvaalimaalimassa. Hurijija sankaritekoja on tullunna tehtyvä. Pahoja rosmoja kiinniotettua ja pamppuva heilutettu. Oon nimittäen kirijottanu tekkarija. Virtuvaali minä on yksityisrtsivä Herkko Kyttä. Siinäpä onnii mun seoraavan kirijan aenekset. Yli 150sivua on jo kasassa. Muutama päevä siinä mennee, että raakateksti on koossa. Sitte sitä hijomista ja perumista, pyyhkimistä ja sanajärijestyksen muuttamista. Sen savotan kun parriin kertaan pakertaa niin voe sitte päästää maalimalle. immeisten ihimeteltäväksi.

Runosuoniki on nykyvään ollu avara ja antosa. Kansa vaati ONNITTELURUNOJA. Niin sellaistahan pitää tuottaa. Tietysti huumorilla sävyttäen ja pilke silimäkulmassa.

Tenavillekkin yritän keksiä erilaisia kuin ne vanhat jo kuluneet. Jokaisella on merkkipäivä parikertaa vuosi, ehkä joku löytää noista runoista ilahtuttmaan sankaria. Toivon ainakin että ne joltakin tuntuu.

Kirjoitusvirheitä tahtoo jäähä vaikka olisi tarkastavinaan. Omasta tekstistä ei niitä taho hokasta.

Ei kai siinä Näillä mennään. Runoja kyllä riittää, joka päivälle! -O-