KOTKOTUKSEN-KUULENTO.


Kuu oli täysi kirkas niin
tuli Kotkotus levottomaksi
noita suihkuluutansa tankkasi
ettei matka kävis hankalaksi,
kuumatkalla bensa ei loppua saa
jos niin käy,vaikeudet vain aavistaa.

Kotkotus luudan käyntiin polkaisi
suuntasi sen kohti kirkasta kuuta
ensin hiukan kaasua kokeili
sitten pohjaan vain ilman muuta
kuulennolla jos hitaasti ajelee,
kuu silloin kauaksi pakenee.

Ei kulunut kauan kun Kotkotus
tuli lähelle kuu-ukon pintaa
Kotkotusta avaruus heikotti
ja kuutamo korvensi rintaa
hän laskeutui kuuhun ja huomasi sen
sehän onkin vain keltainen lautanen.

Kotkotus tuota hiukan tuumaili
kuka viskasi lautasen sinne,
mutta sitten huomasi laatan sen:
"vieraat painukaa matkoihinne"
eihän noita muuta siinä tehdä saata
kuin suunnistaa jälleen kohti maata.

Kuulento ei kauaa kestänyt
maahan tullessa Kotkotus huomaa,
on luudasta tullut hopeinen
se hohde on kuutamon luomaa
tyytyväisenä luutansa parkkeeraa
kateelliseksi toiset noidat saa.


Superluudalla noita nyt ajelee
siinä kulta ja hopea välkkyy
sitä toiset jo yrittää tervata
mutta kirkkaana värit vain säilyy
Kotkotus ei koskaan katua voi
kuulentoa joka superluudan loi