>                 MEIJÄNKYLÄN HIRVIPEIJJAAT.
>
>  Taasen meijjänkylällä tapahtui, koko kylä oli liikkeellä jälleen
>  Hirvipeijjaeta kun meillä juhulittiin, suurinpiirtein kaikki meni tälleen.
> Mittää en käö mä teiltä sallaamaan, meillon julukiisuus periaate.
> Kaekenlaenen kähämintä ja sallaelu, meille kaekille on punanen vaate.
>
> Tietystihän minun täötyypi kertova, jotta kymmenen  luppaa oli saatu.
> Mutta pyssymiehiä kun  Heino on , niin lissää toenen mokoma kaatu.
> No eipä tuo lie niin jetsulleen, tuolle Heinolle kun ei maha mittää.
> Jos se jossakin hirven vain hoksovvaa, niin heti sen ampua pittää.
>
> Kävihän siinä polliisi ja nimismies, ja kyseli hyvinki tarkkaan.
> Ne Heinolta kaekkeja utelivat , ja joutuivat sanaharkkaan.
> Kyssyy nimismies montako liikaa kaatu, aevan jo siinä suuttuu.
> Heino rauhallisesti vaen tuumovvaa:- montakos niitä sinulla puuttuu?
>
> Oli nimismiehen hummeetti sekaisin, punasena se henkiä haukko.
> Sitte Heinua silimiin vilikasi, hilijaseksi meni koko ukko.
> Katto Heino sitä silimäyksin vihaisin, nimismies hyppäs Saabin rattiin.
> Ei mittää se ennää virkannu., kaekesta  huomas että sillä  otti pattiin.
>
> Kuten huomaatta lihhaa on tyrkyllä, meillä itellä omasta takkaa.
> Vaekka ne sitä Venäjältäki tuo, meille ei sitä tartte jakkaa.
> Joka suhteessa kotoinen liha on, mehevämpää ja maestuvampaa.
> Ja kun sen taijolla valamistaa, mikkää ei varmasti oo ihanampaa.
>
> Vaen peijjaestahan piti tievottaa, raportti niistä valamistu juuri.
> Valtakunnallisseen levitykseen, konneisto meillä on suuri.
> Joten eiköhän aleta tutkia, mitä juhulissa eilen tehtiin
> Että ehtivät parraat sattumukset , paenettavaksi lehtiin.
>
> Kaekista ensiksi tietysti, siellä  hirvisoppaa syötiin.
> Sitte hirvenlihhaa kalliilla hinnalla, halukkaelle myötiin.
> Veepeetä tietysti huijattiin, sille myytiin pelekkiä luita.
> Hooällä se tietysti syyllinen oli, en syyttele kettää muita.
>
> Kohta pääjuhula sitte alettiin, Heino tietysti puhheen piti
> Setkan ampumataetua halaveksi, siinä riijan siemen jo iti.
> Teotsi löi vielä löylyä kiukaaseen , sano:- seisovaan onnikkaan  ossuu
> Mutta jos se pikkusen liikahtaa, niin varmasti ohi hossuu..
>
> Siitä Setka ei tykänny laesinkaan, puukkoa tupesta jo irrotteli.
> Heino rukkoillen  armua pyyteli, sanoe  elähän nyt hyvä veli.
> Aevan leikilläni minä selevitin, jämy mies olet iliman muuta.
> Eikähän sun pyssyllä osukkaan , kun se on sellanen ruuta.
>
> Onnellisesti siitä selevittiin, juhulat jatkuivat raohallisesti.
> Lihhaa riitti ja ponua tietenki, vaekka viikon ne peijjaat kesti.
> Siskonpetissä yöt aena vietettiin, seorantalon lattialla
> Runontekijät saevat tietenkin, olla paekalla parraemmalla.
>
> Kylän naeset olivat valkanneet, keskellesä parraat miehet
> Hyvinhän siinä kaikin viihyttiin, aena välillä otettiin pienet.
> Vuojen päästä taas peikjjaat pijetään, jos vaen Heinolla pittää sihti.
> Mikkää hirvimetältä sitä pijätä ei, korkeintaan reoma ja kihti.