KUKKO.


Kukko seisoi tunkiolla,
tahtoi suurin herra olla.
Kukko kiekui komeasti,
ääni kuului kylään asti.

Kanat katsoi sitä pitkään,
tokko auttaa konstit mitkään.
Alamainen täytyy olla,
suostuu kanat suosiolla.

Mutta tuli toinen kukko,
lenteli jo höyhentukko.
Kukot tappeli nyt kovin,
toista nokki pitkän tovin.

Toinen kukko lensi siitä,
yksi tunkio ei riitä,
riitapukareille noille,
komeutensa kerskujoille.