METSÄNSIIMEKSESSÄ

Satumetsän siimeksessä
asuu pieni peikko,
korvat sillä suuret on
mutta on näkö heikko.
hän pimeässä luolassa
äidin kans asustaa
vasta illan pimetessä
ulos pujahtaa.

Marjoja ja sieniä
hän nauttii mielellään
jos joskus löytää hunajaa
maiskuttaa kielellään.
On iloinen ja vallaton
peikko poika tuo,
kun leikki alkaa väsyttää
kiirehtii äidin luo.

Peikkoäiti kotona
keittelee velliä
on syönnin jälkeen
peikkopojan hauska kelliä.
Päiväntyöstä uupuneena
peikot nukahtaa,
satumetsän satupuussa
käkikin kukahtaa.