SOILI SIILI
Oli kerran Soili Siili
aina rymysi ja piili
tuolla suurten puiden takana
säikähti se Soili Siili
kun näin liikahteli tiili
meni valkeeksi kuin lakana.
Ihmetteli Soili Siili
miksipä se liikkui tiili,
mitäpä olisi sen suojassa?
Siispä Soili Siili koitti,
jopa pelkonsakin voitti,
oli turva avuntuojassa.
Oli tiilen alla Rotta
usko vaan se on totta
asui Rotta siellä kolossaan
Päällänsä on tiilikatto
asuessaan oma ratto
Rotalla on siellä olossaan.
Kommentit