TAIKASAUVA

Olipa Kimi Kepakko,
kepakko niin kummallinen,
aivan oksaton, sileä,
päässä pallo merkillinen
josta tähtiä välähti,
säkeniä singahteli.

Sehän on Heta Hupakko,
koukkuleuka, tihrusilmä,
kädessä Kimi Kepakko,
teki taiat merkilliset,
muutti sammakot kiviksi,
sisiliskot simpukoiksi.

Olihan Heta Hupakko,
kuulu noita Taikametsän,
asui pienessä mökissä,
korpikuusen vierustalla,
sillä paikalla hyvällä,
tasaisella tanterella.

Otti Hupakko, Kepakon,
taikoi ruuat runsahimmat,
laati laatuisat lakanat,
vuodevaatteet oivalliset.
Taikoi lämpöä tupahan,
lampun kattoon loistamahan.

Hiirestä teki Hupakko,
kissan mustan itsellensä,
kiilusilmäisen Kipinän,
loiruhännän seuraksensa,
jolle voi huolensa puhua,
silitellä selkäkarvat.

Elää vieläkin Hupakko,
mökissänsä mainiossa,
kiven valtavan takana,
Taikametsän siimeksessä,
suurten koivujen välissä,
korpikuusen oksain alla.