ESKO AHOLAINEN

Jopa ottikin koville
pressakilpa tiukanlainen.
Oli kaikki niin sekaisin,
omat naiset häipyivätkin?
Tarja villitsi nätisti,
naiset taakseen houkutteli.

Tuli tappio tavaton,
selkäsauna sietämätön.
Kisa loppui niin nolosti
täytyi jäädä tappiolle.
-Mutta oottakaa vähäsen!
Esko silloin tuumaeli.

-Vuosi vastuusta vapaana,
muuttaa kyllä kannatuksen.
Käyrät huipulle menevi ,
alkaa uusi vastuunaika.
Vaikka viisas jo olenkin,
tulen vielä viisaammaksi!

Se on Anneli Mäkinen,
tiukka akka pohjanmaalta.
Otti ohjaksen käsihin,
kurssin uuden kuunarille.
Kepu muuttuikin äkisti,
puolueeksi suurimmaksi.

Tuli Eskokin takaisin,
viisaana ja tietävänä.
Itse mainosti vähäsen,
kannatusta kerjäeli.
Mutta Anneli olikin,
ollut täysin toimivana.

Esko koitteli kovasti,
Tarjaakin jo moitiskeli:
-Olet väärin työsi tehnyt!
Muuta tyyliä äkisti,
linjat laadi toisenlaiset,
että tietävät toverit,
ajatukset hallitsijan.

Johan lehdistö heräsi,
pilkkalaulut lauleskeli,
aivan mahtaili monikin,
päästi pienen naurahduksen,
Kannuksen suurelle pojalle,
  suuren puolueen  pomolle .

Huomas Mauri tuon mokoma,
nyt on pullat hiiltymässä,
aivan tuhkaksi palavat,
kaikki suuret suunnitelmat.

Sanoi Mauri mahtavasti:
-Nyt on laulusi lopussa!
Usko aivan varmuutena
 totuuden karun sanelen,
visioni vuodattelen.

-Lähde  Suomen Pankkiin siitä,
kasvat korkoa korolle