SUDEN KERALLA

Kulki äijä tietä myöten
pientä polkua käveli
keppi koukkuinen kädessä
reppu reuhka hartioilla.

Äijä äkkiä tajusi
susi saapui tietä myöten
polun mutkasta sujahti
takaa kuusen  kurkisteli.

Äijä keppiä heristi:
-Tule tänne takkuturkki
pitkäkarva, pitkähäntä
hukka hirmuinen hutale.

Vihaa hurtan  hehkui silmät,
kita irvisti pahasti,
murahteli ilkeästi,
useasti ulvahteli.

Äijä seisoi ja odotti
mitä nyt on tullaksensa,
joko koskee hirmun hammas
joko ottaa ohraleipä?

Katsoivat sitä molemmat,
kumpi ompi kuuluisampi,
kumpi luonnoltaan kovempi,
mieleltänsä rohkeampi.

Susi pyörähti pakohon.
hukka häipyi kuuluvilta,.
Häntä heilahti vähäsen,
hyvästiksi kohtaamisen .

Äijä istahti kivelle,
pisti persetupakaksi
aivan rinnassa  vapisi
hakkasi sydän pelosta.

Johan rinnassa rutisti,
kipu sattui kauheasti.
Nouti kuolema kotia,
vaeltajan vanhanlaisen