- Tuolla on harmaa tönö ja pari muutakin rakennusta. Eipä ole linna kuninkaan, Soini kuiskasi, kuin peläten äänen kuuluvan.

- Seisauta tähän. Kävellään loppumatka, ettei se meitä autoon suolaa. Ei täällä ainakaan autoa näy... merkillistä.

- Jos on piilottanut? Mutta kohta se nähdään. Ei ainakaan ole mitään liikettä näkynyt. Ei edes mummon kissaa. Tokihan mummolla kissa on? Eläinrakas Soini sanoi.

Puiden väleissä pujotellen poliisit pääsivät mökin pihalle. Mitään ei kuulunut ei näkynyt. Vajan pariovet oli sepposelällään. Pesälä meni vajalle ja huomasi hiekassa maasturin karkeakuvioisten renkaiden jäljet.

Pesälä nosti kutsuen kättään Soinille.

- Kyllä me taas jäätiin hopealle. Lintu on lentänyt tiehensä. Mutta herätetään mummo ja juodaan kahvit. Jospa poika on äiteelle kertonut suunnitelmiaan.

- OK. Lähdetään koputtelemaan. Vanha ihminen herää herkästi, Soini sanoi ja harppoi pitkin askelin mökin ovelle.