ole kaekki hyvin. Nythän on kaekki päen persettä. Onhan aevan kaohija ropleema levinny pantomian laella Suomen jokkaeseen sopukkaan

Suomen parraat voemat ovat rustanneet komitejoeta ja kirijasalukeneet viisaat pohtivat yökauvvet tuota suurta roplematiikkaa. Puoluvejohtajat ja pienemmät kihot ovat eksyksissä tämän ratkaisematton asian ympärillä.

Kansakin on jo peloissaan. Kuinka meijän nyt käö. Tämä uhka on niin valtava, että maalimanlaajunen lamaki on aivan leikkijutska sen rinnalla.

Kansa on kahtijajakkautunu asijan suhteen. Tosin se jako on epäsuhtanen. On Tarja ja Heinäkuorma toisaalla ja muu tyhmempi porukka toesella puolella.

Ja hitsiläenen. Asiaanhan on niin yksinkertanen ratkasu. Pirruvako tuosta suukopuva käö. Se kun laotasista tuntuu olevan niin kamala puute, niin jo vaen noelle pittää ostaa kummalleki oma lusikka. Jopa se kuvastasi Suomalaesten yhteis- etten sanoesi talvisovan henkiä, kun johto lusikoesi samalta laotaselta soppaa PUULUSIKALLA..

Oesi tietenki toevottavvaa, että lusikst oesi vestetty puusta, mieluuten Karijalan männystä, siitä pahkankohasta johon ne Suomen herrat aekonaan pääsä iski. Olisipa se hyvä muisto ettei vastaavaa ennää kävisi.

Lisäksi Puulusikka olisi heleppo kulijettaa matkassa metallin- eikä valaheenpalijastat eivät rejakoe siihen laenkaan. Suomi saesi aevan mahottomasti arvonnousua ihan ilimaseksi. Rehellinen ja yhteishenkinen sympoli Puulusikka  nostettassiin sinnen Rysselin palatsin katolle merkiksi Raohan ja yhteisymmärryksenhenkestä.

Poesa oesi kiistat ja eripurasuus. Puulusikalla kohti iloesta tulevaesuutta! -O-