Paavo Lipponen on pöydän takaa katsonut
tuikein silmin kaikki epäkohdat seulonut,
- Nythän  kaikki hommat menee täysin perseelleen,
kun Jäätteenmäki ajoi meikäläisen satimeen.

- Vaan se on varmaa vähääkään en luovuta,
eihän vallanhimoon kovin pian juovuta.
mä näytän kyllä vielä mikä mies mä oiken oon,
ei kukaan akka aja sentään mua paitsioon.

Puhemiehen käytävässä valo välähtää,
 toimittaja Mooseksen kun salaa yllättää
seuraa synkkä hiljaisuus ja sitten räjähtää
toimittajaparka kun Paavon käsiin jää.

Puhemies kun toimittajaa tarraa rinnuksiin,
nostaa ilmaan, sitten paiskaa raukan kanveesiin,
puuskahdellen vihaisesti Paavo ärjähtää
- Näillä käytävillä kyllä näihin kouriin jää.
---

Metri-Mauri tuohtunut  nyt asiasta on
 Viljanen on taakseen saanut kovan suosion,
hän kainaloonsa tempaa esittelykansion,
ja ääni värähdellen hokee: - Valtaa mulla on.

- Ei tule tolkkua kun sossut hommat mankeloi
kaikki virat itselleen... kai jotain sentään voi,
 ÖÖ-mappiin pistän paperit sossu naikkosen,
 Kietäväinen jelppi, mua aivan pikkuisen.