ja valosaa aekaa alakaa olla jo piisalle asti. Yön aekana pikkusen miinustaa, mutta suojasassa paekassa tuntee selevästi auringonlämmön. Näötästää se sille että vielä siitä kevvääksi rupijaa, kohta mehiläeset pörrää ja sattaa vettä.

Multapeukalon peokaluva alkaa kutijammaan ja taimeja pistetään kasvammaan. Kohta innokkaemmat pörryyttää ja trimmaa ruohonleikkureita ja suorittavat pikasia koeajoja lumihankessa. On se mukavata kahtuva mten peli toemii.

Monenlaesta muuta kevvääseen herräävän ihimisenpenikan mieleen juolahtaa. Paetaa heitettään poes ja eiku kevätuuleen ruskistummaan. On se niin komija se ruskija, kun se on valakoihosenpinnassa. Luonnostaan tummempiihosethan ovatki sitten terroristeja monen mielestä.

Niin ja lempihän se leimahtaa näen kevvään korvalla. Vilikuillaan naapurinpuolelle josko siellä jo ruohovihertää ja salarakas tulleeki oekeenki kovvaan kurssiin. Pusikossa taas tarkenee ei tarvitte kalliiseen hotellihuoneeseen vyöräötyvä.

Onhan se muutenkin homma kohillaan pikkusen aekaa. Ei paena lama. Innossansa immeinen lähtee pariksi viikoksi etelän aorinkoon ja ottaa jopa velekaa, täyttääkseen sen aukon jonka tuntee sissäesen olemuksessa olevan. Kerkijjää sitä taas kun syksy koettaa velekoja maksella ja noetuva kun on olematon palakka ja ruoka kallista.

Eiku VISA vinkuun! -O-