teille tarinaa menneiltä ajoilta. Se tarina on harjoitelma 10vtakaa. Eipä siinä päätä ei häntää, mutta tarviikokaan? Kunhan nyt jotakin porinoi. ja ruutuun läimäsee.

Ne alkaa ollakin jo vitsit vähissä, kun joka päivä jotain ruutuun pistää. Ajatuskoneisto pyörii punaisella ja ideariihessä on suunnittelutiimi lakossa.

Toisinaan se kirjoitus sujuu melkein itestään. Ajatus valuu sormistä näppylöihin tauotta. Mutta annas olla kun alkaa samplaamaan. Sitä tuijottaa yhtä sanaa ja ajatus on jumissa. Tuntuu kuin kaikki olisi jo sanottu.

Siitä se sitten laukeaa ja jotakin saa pantua esille.

Viikonpoppukin taas. Aurinko paistaa. Olisi mukavata lähteä lenkille, mutta jallaat on niin heikoskunnos, että niillä ei pitkiä reissuja ravata. Kuntopyörä pitää taas strtta ja ajaa se 25km. Kohta pääsee oikealla pyörälläkin ajamaan. Tosin siinä paljon suurempi vaara kaatua tai muuten teloa itsensä.

Etttä semmosta. -O-