tuassii. Päevät senku vierii ja syksy synkkennee. Vettä sattaa jokapäevä ja syksy saa...

Vuan eipä tässä aota äplistellä, pari kuunkiertuva ja tuassii mennään kohti valoa. Oesi laohaa ja leppossaa, niin nopijaan se talavi männä hurahtoo. Vuan jos se pakkaset mäökäsee se ei palijo ennee naarata.

Suakel ku ei tiijä lukeneeko kukkaa tuota minun jatkista. On semmonen epävarma olo, että ei tiijä pannakko vae eikö panna. Vähä niinku sillä oliko se hamletti, vae mikähän se oli?

Pittää ny kahtuva. Jospa se Ulla lukkoo niin sillonhan se julukasu tekköö tehtäväsä!

Kaonista päevee! Oiva