OSA.67.
 Homma oli nopeasti suoritettu. Kohta Wolkkari kiisi kohti Ruikanrantaa suurinta sallittua.
***
 Aamu Turakaisen pirtissä oli kaikkea muuta kuin leppoisa. Kumarainen oli saanut kuulla Pöntisen terveiset. Tätä hän tosin oli pelännyt, mutta toivonut kuitenkin loppuun asti, että tutkijat olisivat tulleet paikalle
  - Joo se Iso on Iso, ei sille mittee maha.Perkele! Tuloksia kyllä vaatimassa. Kaekki pitäsi selevitä hetkessä. Jotenkin sillä miehellä on menny tojellisuuventaju. Vittu jospa panis kaiken siluvei! Tutkikoon joka on keksinykki!
  - Vuan entäpä naeset ja lapset! Jos polliisi lakkautettaan niin rikolliset hilluu vailla mittää määrää, Pökiö vähän jarrutteli.
 -  Vituttaa niin että tärkein unohtuu. Saatana hokekoot herrat niitä mantrojaan, mutta me pojjaat ei niistä välitetä. Syökästään ja ootellaan kun päivä valakenee ja alakaa Luojan aurinko paistamaan niin hyökätään sinne Jämsän talolle.Jokainen miettii mielessään mikä seikka parhaiten toisi valoa pimeyteen. Pökiö, mitä sanot?
  - Eiköhän aika paljon potkaise eteenpäin se Hiacen tarkistus. Ja olletikin jos se kaivanto löyvvetään, niin saahaan seleville ollaanko aivan tuulta kiinni juoksemassa. Ainahan voi toivoa, että Kauhu on palannut. Eiköhän suurin rosvo olekin sillon kiikissä.
  - Eipä sitä tiijä ennenkuin homma etenee kuka on syyllinen kuka puhas.
  - Raportointija se Iso halusi. Kaippa sinä pijät herrojen kesken asijat ajantasalla. Ei tule jäläkikätteen sanomista, Tikka sanoi.
  - Pittää sille Isolle soettaa, kuhan pahin sappi laimenee... Meijän pitäsi suunnitella sitä päivän ohojelmaa. Ehotuksia saa tehä!
  - Pitäsikkö siltä Niemen Sepolta hakia lapioita lainaan. Jos jouvutaan kaivuhommiin se yksi lapio on liian hijas, Kilikki sanoi. Mörö puoleksi torkkui ja Viskari oli muuten vain vaiti. Hän kuitenkin seurasi keskustelua tarkasti.
  - Entäpä jos Kauhu on palannut reisusta ja on vastaanottamassa asseijen kanssa. Sillähän voi olla vaikka sarjatuliasseita. Silloin Tikkakin saattaa jo saaha luotia perseeseen.
 ---
 Yöpakkanen oli ollut melkoisen kova. Pihakulokossa oli vielä kuuraa varjopaikoissa. Taivas oli aivan sees ja auringon huikaisevan kirkkaat säteet antoivat jo lämpöäkin, vaikka ne kevään ja kesän näyttävimmät kierrokset oli vielä edessäpäin.
  Pökiö istui Mondeon ratin taakse ja Kumarainen ahtautui pelkääjän paikalle.Toiset poliisit meni Wolkkariin ja Kilikki asettui totuttuun tapaan kuskiksi. Wolkkari lähti ajamaan ensimmäisenä.
jat.