JOPAS LAULULLE RUPESIN
aloin vääntää virsiäni.
Värssyn vaikean vetelin
väliin lauloin lempeämmin.
Joskus rokkia repäisin,
räppiäkin rämpyttelin.

 

Kovin kauniisti helisi
kitarani soinnahteli.
Oli korkeat volyymit
tehot aivan tunnottomat.
Jyske kaikuikin kylille
kumahteli kortteleihin
Kaiku vastahan valitti
viskoi soinnut kallioista.

 

Eipä soitosta tykännyt
kylän miehet mieliväiset.
Tuosta tiuskivat topakat
vanhat naiset marmattavat.
Mielet myrkytti tytärten,
kiukustutti poikapuolet.

 

Päätin lähteä kylille
jossa soitto siedetähän
Jossa löytävät sävelet
paikan sieluin syövereissä.
Menen laulamaan ajassa
jolloin kulki Väinämöinen,
siellä pitkillä pihoilla
Kalevalan kankahilla.

 

Aikavärkin rustaelun
silloin laatuisan aloitin.
Teinkin hienot härrävärkit,
huippu hommelit kyhäsin.
Laadin siihen nappuloita
sekä viljalti vipuja
Joista  voisin näppäellen
vuosia matkustaa satojen,
tuhansien tuolle puolen,
kun on siihen aika kypsä
hetki reissulle sopiva
(jatkuu