HUOMAAKO SEN..?
MIINA
- Päivää taloon! Miten se Manta on jaksanu? Minua on aivan huolettanut miten ystävä jaksaa. Minulla on kolottanu niin joka paikkaa. Vain minä en anna periksi. Jos jollaki olisi nämä vaivat niin sängynpohjalle oisi ruokittava.
MANTA
- Niinköhän tuo lienee? Hyvin näyttää Miinalla jalka nousevan ja kieli laulavan. Ei edes kahvia tarvitse voiteeksi.
MIINA
- Ettäkö kahvia? Voi kiitosta, kiitosta! Aina se muutama kuppi menee, varsinkin kun tuo ilma on niin kylmä.Huomaako se Manta mittää erikoista?
MANTA.
- Mitä sitä taas oes pitänyt huomata. Entinen Miinahan tuota oot. Onko tullu muutama ryppy lissää?
MIINA.
- Hihhii! Kyllä se on tuo Manta entisensä. Se ei säästele sanojaan. Vaen etkö tojella huomaa?
MANTA.
- Täh? Onko se menny tukkasa värijäämään? Hyh, vanaha muori. Kyllä sinne maanrakkoon kelepaa harmajanakin.
MIINA
- Minäpä en aijokkaa sinne maanrakkoon vielä vuosikymmeniin. Miinalla veri on kuumaa. Menen päivätanssehin ja kellistän sieltä uroksen.
MANTA.
- Sen jumalaton. Tuommoisia puhhuu. Pyhänä vielä kirkonmeiningeissä olit. Kyllä on piru saanut hyvän saaliin. Vie nyt ommaasa , että hippulat vinkuu. Voehan maailman pahennus!
MIINA
- Mikä tuo nyt on? Ei sitä ennää eletä virsijä hyrryttelemällä ja kuoleman pelossa. Minä aijon ellää ainaki satavuotijaaksi. Otan ilon irti elämästä ja joka yö kellistän vereksen uroksen.
MANTA
- Rienaa siinä vielä. Meille on jokkaiselle tarkasti laskettu elomme päivät. Heitä sinäkin tuo rietastelu ja vakkaannu aattelemmaan ijankaikkista autuutta. Se ei maailimanlapsille tipaha.Ja tuommonen vouhkasu eijoo hyvän eillä!
MIINA
- Hui ja hai. Minä elän tätä päivää. Keittääkö se Manta ne kahvit. Minun pittää ehtiä vielä käymään kemikaalissa. Huulipunaa pitää ostaa. Se nuorentaa ainakin puolella... Hiih hiih ja tuntuu rinnassa niin mukavalle kun pojat on kiinnostunut.
MANTA
- Pojat?? Ihanhan sinä oot tullu möyrytautiin. Ihiminen kohta settemänkymmentä ja puhhuu kuin tytön heitukat.
(Rupeaa vitkastellen laittamaan kahvia tulemaan)
MIINA
- Kerran sitä vain eletään. Uskooko se Manta jos sanon, että Jukuraisen Eemeli on kovinkin minusta kiinnostunut. Ihan autoonsa pyyteli.Aattelin lähtiä . Rehvit tehtiin meijän maetolaeturille kuuveksi.
MANTA
- Voi sua hupsua. Eemelihän on vielä nuori mies alta nelikymppinen. Kyllä Miina-raukka on tainnut nyt lopullisesti mennä sekaisin. Siinä on nyt sulle sitä kahavia. Kaaja äkkiä tuo kahvi emättiisi, että jouvut sinne Eemelin mopon tarakalle...
MIINA
- Kiitosta vaen. Mukava seon kun ystävä kahavit tarijuvaa....Hyvvää oli. Nyt pittää joutua
- Päivää taloon! Miten se Manta on jaksanu? Minua on aivan huolettanut miten ystävä jaksaa. Minulla on kolottanu niin joka paikkaa. Vain minä en anna periksi. Jos jollaki olisi nämä vaivat niin sängynpohjalle oisi ruokittava.
MANTA
- Niinköhän tuo lienee? Hyvin näyttää Miinalla jalka nousevan ja kieli laulavan. Ei edes kahvia tarvitse voiteeksi.
MIINA
- Ettäkö kahvia? Voi kiitosta, kiitosta! Aina se muutama kuppi menee, varsinkin kun tuo ilma on niin kylmä.Huomaako se Manta mittää erikoista?
MANTA.
- Mitä sitä taas oes pitänyt huomata. Entinen Miinahan tuota oot. Onko tullu muutama ryppy lissää?
MIINA.
- Hihhii! Kyllä se on tuo Manta entisensä. Se ei säästele sanojaan. Vaen etkö tojella huomaa?
MANTA.
- Täh? Onko se menny tukkasa värijäämään? Hyh, vanaha muori. Kyllä sinne maanrakkoon kelepaa harmajanakin.
MIINA
- Minäpä en aijokkaa sinne maanrakkoon vielä vuosikymmeniin. Miinalla veri on kuumaa. Menen päivätanssehin ja kellistän sieltä uroksen.
MANTA.
- Sen jumalaton. Tuommoisia puhhuu. Pyhänä vielä kirkonmeiningeissä olit. Kyllä on piru saanut hyvän saaliin. Vie nyt ommaasa , että hippulat vinkuu. Voehan maailman pahennus!
MIINA
- Mikä tuo nyt on? Ei sitä ennää eletä virsijä hyrryttelemällä ja kuoleman pelossa. Minä aijon ellää ainaki satavuotijaaksi. Otan ilon irti elämästä ja joka yö kellistän vereksen uroksen.
MANTA
- Rienaa siinä vielä. Meille on jokkaiselle tarkasti laskettu elomme päivät. Heitä sinäkin tuo rietastelu ja vakkaannu aattelemmaan ijankaikkista autuutta. Se ei maailimanlapsille tipaha.Ja tuommonen vouhkasu eijoo hyvän eillä!
MIINA
- Hui ja hai. Minä elän tätä päivää. Keittääkö se Manta ne kahvit. Minun pittää ehtiä vielä käymään kemikaalissa. Huulipunaa pitää ostaa. Se nuorentaa ainakin puolella... Hiih hiih ja tuntuu rinnassa niin mukavalle kun pojat on kiinnostunut.
MANTA
- Pojat?? Ihanhan sinä oot tullu möyrytautiin. Ihiminen kohta settemänkymmentä ja puhhuu kuin tytön heitukat.
(Rupeaa vitkastellen laittamaan kahvia tulemaan)
MIINA
- Kerran sitä vain eletään. Uskooko se Manta jos sanon, että Jukuraisen Eemeli on kovinkin minusta kiinnostunut. Ihan autoonsa pyyteli.Aattelin lähtiä . Rehvit tehtiin meijän maetolaeturille kuuveksi.
MANTA
- Voi sua hupsua. Eemelihän on vielä nuori mies alta nelikymppinen. Kyllä Miina-raukka on tainnut nyt lopullisesti mennä sekaisin. Siinä on nyt sulle sitä kahavia. Kaaja äkkiä tuo kahvi emättiisi, että jouvut sinne Eemelin mopon tarakalle...
MIINA
- Kiitosta vaen. Mukava seon kun ystävä kahavit tarijuvaa....Hyvvää oli. Nyt pittää joutua
Kommentit