ne päevät soluvat tänäki vuonna. Toenen on jo tevonalla javanahalla ruttiinilla seki kulutettaan poes tieltään. Sekuntti sekunnilta ajanratas matelee etteen päen ja mikäs tässä jos Tellukseme pyssyy ratallaan. Eihän siinä oo ku pitelee ja vetelee. Joka aamu voe tuntea valon lisäntyvvää vaekutusta. Melekeempä kevväenen on näkymä ikkunan takana. Raöstäät vettä tiputtaa ja ilimassa on jotain märkää + puolella on lämpötila asteen verran. Luita katkeilee kun vanahat ihimiset pyllähtelee nurinkurin jäisillä teillä.  Ilmassa vaanii putoilevista jääteleistä muovostuva vaara - paikotellen.
Palijo oli taas jo vuuen alussaan tulleet tiesä maaliin. Useat paljon aiemmin kuin oli suunnitelma. Lyijjymurkytys on kumminki tappava tauti. Siinei aota siniset silimätkää kun joutuu, usein syyttään, luojin lentoratalle ja se lopputulema on usseimmiten kohtalokas. Sittei tämä kansa usko kuinka vaarallinen se tussari on mielettömän käsissä.
Tässä pyhijen aekaan on ollu luontotokumenttija ja elukkatarinaa monneen malliin töllössä. Seon parasta ohojelmaa seurata kuvia luonnosta. Olkoonki, että ne on suunniteltuja tarinoeta. Joskus aika typeriä ja tylsiäkin. Läpi paistaa halu manipuloijja kattoja uskomaan sellasta koka ei pijä paekkaasa. Ei luonto sentään elä minkää kaavan mukaan vaan olosuhteijen.
Soppeutumista siinä tosijaan vaajitaan elukalla kun sää vaihtelee niin rajusti. Eipä oo eläimellä keinolämmintä uhkuvaa kotia.On vain pohjoisen ankarat olosuhteet. Niistä pitää selviytyä tai kuolla. Tosin luonto on muovannut eläimet sopeutuviksi. Mutta jos evästä ei oo niin eipä sitä pitkijä aikoja kuikistele. No, luonnossa on aina toisen kuolo, toisen elämä. Tohtorisetä ei anna pillerijä jos joku viirus iskee. Luonnossa kuolema on elämää - kun haaskansyöjät käyttää ravot ellääkseen. !
Ny höpinä luukut kiinni ja kattelemmaan muuta meininkiä. Vielä yksi tekopyhä ja tullaanki härkäviikkoehin ja reikäleipiin. Juhlaherkut on herkuteltu, siitä huolimatta taijampa narauttaa lahja-Hennesyn - tietysti terveyveksi! -O-