RUNORATSU.

Runoratsulla lähen ajelemaan,

aeheita ihan tuoreita hakemaan.

Sitä kannustaa koetan korkeoksiin,

yritän saaha se uusiin aatoksiin.

-

Runoratsulla ajelen hilijalleen,

siivet suuret se laettaa levälleen.

Kavijoessa jo kivet kipinää lyö,

luujjaan sijon, minä itelleni turvavyön-'

-

Kaikki on jo valamista seikkaeluun,

toki mielelläni siihen mukkaan tuun.

Ratsu korskuen vaohtiin rynnistää,

maanpinta kylymä, niin kauvvas jää.

-

Runoratsuni huimasti minua vie,

sillä kova halu, kae korkeoksiin lie.

Ilimakuopissa pikkusen heilaottaa,

se vaen tiivistää uttuista tunnelmaa.

-

Runoratsuni siivet jo kannattavat,

ehkä sittenkin täöttyvät unelmat.

Alan sittenkin luottaa ratsuni voemaan,

kannustaa sitä haluan , vaohtiin roemaan