KEVÄT KOITTI KOLKONLAINEN

Kevät koitti kolkonlainen

jäinen järkäle jökötti

uhkui kylmää ympärille

puiden oksille osoitti

kylmää kuuraa kukkuraksi

jäällä silmuja silotti.
 

Piti pohjoinen pahasti

yöllä hyytää pienet purot

jäätää syntyneet rapakot

kovottaapi hangen pinnan

minkä päivällä sulatti.

Nakkaa lunta lujemmasti

joskus vettäkin välillä.
 

Kevät katsoi katkerana

katsoi kauan ja valitti:

-Eikö nouse nurmennukka

kukat kauneimmat ylene

eikö paista aurinkoinen

eikö lämmintä lahetä

kylmää vaan on kynnöksessä

routa roima maan sisässä.
 

Johan sitten lauhat tuulet

saapui pohjoisen perälle

sulatteli roudan vallan

pani lämpöä lähelle

johan nousi nurmennukka

kukat kauneimmat yleni.