ILKEÄ PEIKKOPOIKA.

Onhan kaiketi kamala,

peikkopoika kolkonlainen,

aivan hirveän näköinen,

tihrusilmä, takkuturkki.

Luolan karmean asukas,

menninkäinen melkomoinen.

 

Oli ilkeä monelle,

kepposia suunnitteli.

Usein irvisti isälle,

ärhenteli äidillensä,

siskon varpaista veteli,

velipoikaa kutkutteli.

 

Koskaan käynyt ei pesulla,

naama aina tuhruisena,

korvat karvaiset ruvella,

takkutukka hartioilla.

Häntä tuuhea vilahti,

peikko-veikon pyöriessä.