PYÖRÄN SELÄSSÄ.

Jos minä hyppään pyörän sekään
ja ajelen maailmanääriin,
Niin peräpää oisi kipeenä,
ja kyllä se ottas sääriin.

Varmasti siinä polkiessa
voisi asioita ajatella,
että onko mitään väliä
tällä päivällä tahi huomisella.

Tämä päivä kun taakse jää,
niin huominen onkin tänään
eilinen on aina eilinen
ei tule se vastaan enään.

Pyörä se pyörii ja matka taittuu
ja tuuli se korvissa vinkuu
kun minä ajelen kylien läpi
niin tyttäret mukaan hinkuu.

Mutta enpä mä tarvitse matkaseuraa
yksin on mukavampi
yksinajaen tie on suorempi
matkanteko joutusampi.

Kun minä joskus vielä saan
uuden maastopyörän alle
niin sitten varmaankin ajelen
tuonne männikkökankahalle.

Siellä sitten ajankin ,
että oksat ja kävyt lentää
eikä se haittaa ollenkaan
vaikka sataisi vettä ja räntää.

Kyllä pyöräily on hyvä harrastus,
se kunnon hyvänä pitää
ajaissa voi myös aatella
siinä ideat ne itää.

Kuntopyörän selässä
vaikka siinä ei maisemat muutu
niin ei siinä selkä kastukaan
eikä renkaat saveen juutu.