KOIRA KAHLEISSA
Koiraksi synnyin koiraksi jään
tulevaisuuden harmaana nään
isäntä julma mua hallitsee
kuri ankara talossa vallitsee.
minut riimuun hän kahlitsee.
Jos on isäntä pahalla tuulella
on pulloa käyttänyt huulella
purkaukset saan kamalat kärsiä
paljasta luuta ruuaksi järsiä.
olot ankeat vallitsee.
Pakkasellakin öisin oon ulkona
tuskaani saan kuutamoon ulvoa
kierrän häkkiä hermot pinnassa
tuska niin suuri painaa rinnassa
synkkyys mieltäni hallitsee.
Luottaa en voi koskaan ihmiseen
vielä kerran oikean tempun teen
minä karkaan kauaksi täältä pois
helpompaa siellä eloni varmaan ois.
Kahlittu kaipaa vapauteen.
Kommentit