kaekki laeskat virkuvaa, sanottiin ennen! Lieneekö huomattu että laeskaki renki on virkumpi lauantaena kun pääsee illalla hyppelöehin  tae korttirinkiin. Siihen maaliman aekaan kun ei ollunna elektronisija vempeleitä. Se renkipoijanki piti ahertaa iltapuhteella kaekenmoesta. Ei oo taennu olla työaekasääntöjä eikä palakkakaa raponen. Monesti varmaan ruokapalakalla. Vaen eiköpä nuo työhalut tullenen jokkaeselle kun alakaa suolenmutkassa olla pelekkää tyhyjää.

Nykysin on assiit erlaella. Ne laeskat ei virkuva ees lauvantaena, ei aenakaa töehin. Rahhaa tullee melekeen ku suo kuokalla kun käö vaan surkeottaan valittamassa sossuluukulla. En tiijä onko systeemi oekein pätevä? Vae liekkö valamistaotumista siihen ihannemaalimaan, että ropotit tekkee työt ja immeiset vaen huppaelee. Meikäläesen aevossa ei kapassiteetti riitä visijoemaan asijan hyviä tae huonoja puolija, mutta niihän ne viisaat sannoo että se onn joskus mahollista.

Olisihan se mahtavaa käskyttää konetta joka nöyrästi ja väsymättä duunaa yötä päevää, keittää sapuskat ja lämmittää saonat. Hieroo hartijoesta ja käö lenkillä puolestasi. Juttelee sun kanssa järkevijä ja antaa sulle avarampija katsantokantoja.

Vaen jos ropotti kehittyy niin viisaaksi, että se alakaa pohtimaan alistettuva asemaasa siitä seoraa lakkoja ja ropottijen vallajkummous ja erimerkkiset ropotit hakevat oekeoksijjaan jakaohija ropottisovat riehuu maalimassa sen jäläkeen kun viimmenen immeinen on kanttuvei!

Tehtaat työntää lissää ropottija yhä ärijämpijä ja kiihkijämpijä.

Mitä tästä opimme? No, emme taatusti mittää

-O-