ONNENLINTU LAULOI SILLOIN

Onnen lintu lauloi siellä,
käki kultainen kukahti,
metsän tietä tarpoessa,
synkän kuusikon sisässä.

Herkistyen kuulostelin,
tarkemmasti silmäelin,
onko riemulla rajoja
pienen linnun laulaessa.

Pesä lieneekö lähellä?
Onko siellä onni mainen
mulle varsinkin varattu?
Talletettu taitavasti.

Eipä lintua näkynyt,
kuulunut ei kultakaula,
joko peipposen pelotin
satakielen säikyttelin?

Silloin rinnassain risahti,
sydämessäin sirkutteli
oma lintuni ihanin,
sulo sointu sielussani.

Mulla onneksi mukana
sielussani lintu pieni,
joka tunteita tekevi,
laatii huomisen hyväksi.

Lauloi lintu rakkautta,
lauloi riemua, iloa,
lauloi murheet eilisiksi,
surun menneeksi lupasi.

Olen miesi onnellinen,
poissa huolet on pojalta,
elämästä nautiskelen,
hyvin kaikki on minulla.