TUULEEN KYLVETTY

Olen sanoja tuuleen kylyväny,
niitä myrskyynki ripotellu,
mutta kasvuva eijoo löytyny
vaikka palijo oon lannotellu.

Sanansiementä viskon aena vaan
jos se johonki kolokkaan ittää
taetaa viima ne viijä muvassaan
kun ei vaen näö kasvuva mittää.

Mitä oekein sitä mä murehin
ja siitä surunvirsiä laulan
minä kaadan wiskiä tuoppihin
ja kastelen sitten kaulan.

Ei kasva mun siemenet sittenkään
ei ne kasva suuriksi puiksi
vaan luulen nuorena kuolevat
tai muuttuvat risuiksi muiksi.