KEITAAT HUKASSA

Jalluhan täällä keitaeta ehtii
harhaelee yksin ympäri mehtii,
kaohija kohtalo Jallulla lienee
hemmetikö ne keitaat vienee.

Ihan on kuivaa, tahkia keli
tuskasta kilijuu kärsivä veli,
mistähän saisi tarmoa lissää
kun ei näy kosteotta missää.

Jatkuu vain kuivaa erämaata
Jallu ei silti luopua saata
alla polttavan auringon
kai vielä vihreä keidas on.

Hiekkaa jo tarttuu Jallulla kieleen
taisipa mennä hommelit pieleen
kaartavat korpit jo Jallun yllä
erämaahan yksin hyljätyllä.

Jallu jo kompastuu kamelin luihin
korpit on lihat pistänyt suihin,
Vettä, vettä huutaa Jallun suu,
miksi ei Virsu paikalle tuu?