VEDENPAISUMUS

 Mökin isäntäväki tuli navettaan keveällä mielellä. Miehellä jo tuntui konjakin maku suussa ja hiusjuurta kihelmöi kuin jo olisi ryyyn ottanut.
  Eukko jäi karjakeittiöön laitteleen lypsykonetta iskuun ja Mies työntyi navetan puolelle. Mutta seisahtui ovella kuin laakin saaneena:
  - Ei helskutti! Eukko tule kattomaan täällä elukat hukkuu kohta vedenpaisumukseen. Se on putki poikki ja kunnanverkossa mittari pyörii satasia. Jumalisti juokse panemassa päähana kiinni. Mikset sinnoo käöny katsomassa.
  - Minunkohan tuo on syy siihenkin. Pitäsit putkesit kunnossa. Kaekki on retuperällä kun meijän isännällä on niitä kiireisiä luottamustoimia.
  - Joko pitää kortoilla siitäkin asiasta. En sinne ole pyrkinyt. Tiedät sen itsekkin. Sinähän se olit sinne työntämässä.
  - Älä jumpittele siinä yhtään. Niin on menollaan, että oikein pitää tälläytyä.
  - Pane nyt helskutissa se hana kiinni. Monta euroa mennyt kun siinä turhaa lakia lukee!
  Eukko juoksee panemassa päähanan kiinni ja veden suihkuaminen loppuu. Mies menee tutkimaan vaurion syytä. Hän huomasi unohtaneensa aamulla lattian huuhteluletkun hanan auki ja päivän aikana vanha letku oli revennyt halki ja vedenpaisumus oli valmis. Mies tunsi taas olleensa huolimaton. Ajatuskonneisto oli työstänyt suurempia asioita kuin jonkin hanan sulkemista.
  Tätähän ei ainakaan Eukolle parane kertoa. Täytyy kehittää niin korkealentoinen syy, että sitä ei naisen yksinkertainen ajatusmaailma käsitä.
  - Mikä siellä on vikana? Eukko jo huuteli.
  - Noo, ei täällä isompaa.
  - Täytyy kai se olla kun navetta tulvii.
  - Hanasta vain pettänyt tiiviste. Ne nuo nykyajan hanat ovat niin epävarmoja. Näitä kuulema sattuu tämän tästä. Topikin sanoi vakuutuskorvauksia maksettu monille.
  - No niin,! Siinä sitä nyt ollaan. Mistä nyt korvaukset nykäset kun ei ole sitä vakuutusta vieläkään tehty.
  - Olisit tehnyt! Sinun kontollehan se jäi! Mitä siitä mulle jumputat.
  - Isäntäpä se oli vastaan. Kyllä se muistetaan kun Topille sanoit, että meillä ei mitään vahinkoa satu. Nyt sen näät!
  Mies tunsi olevansa taas kerran ahtaassa loukossa. Syy kaatui hänen niskaansa teki kuinka teki. Parempi tunnustaa.
  - No, mulla taisi unohtua tuo hana aamulla auki kun huuhdoin lattiaa. Ei siitä olisi mitään korvauksia tullut.
  - Eipähän ollut uutta, eikä varmasti viimenen! Nyt äkkiä hoidetaan lehmät että joudutaan sinne Toistelle.
  - Kallistelehan itellesikin. Sattuu sitä sielläkin monenmoista, Mies kuittasi.m