SISÄLTÄ SÄRKYNY.

Oli minulla kotona hankalaa,
en saanu viettää lapsuutta ollenkaa.
Vanahemmat eivät minusta välittäneet,
aena iltaesin yksin on jättäneet.

Yksin ollessa kotona pelekäsin,
aena kaohuissaen vuoteessa heräsin.
Kukkaa ei mua tullu lohuttamaan,
leikkikarhusta turvaa hakia saan.

Kullui vuojet, kouluni alakaa saen,
kukkaa ei minun kanssa leikkiny laen.
Minut seorasta sivvuun heitettiin,
ivahuutoen mua naorettiin, pilikattiin.

Yläluokille pääsin , yhä parijattiin,
ilkkuin, herijaten maahan paenettiin.
Tarttu käteni puukkoon ja puukko löe,
teko tuo minun elämän tarkkaan söe.

Vankilassa nyt elän elämää,
täällä miettiä asioeta ennättää.
Vanahempiani syytän mä siitä vaan,
että murhamiehenä ellää saan.